Haaveesta se kaikki lähti, jo vuosia sitten. Pikku hiljaa tunne kasvoi suuremmaksi ja suuremmaksi: olisi mukavaa kun lapsille voisi tarjota oman kesäpaikan, juuret. Nykymenon ollessa epävarmaa, työpaikkojen ja asuinkuntien ollessa mahdollisia muutoksille, oma mökki toisi sellaista vakautta elämään, jota ei normaaliarjessa ole.

Mieheni piti itseään aja hermoilla netissä mökkitontteja ja hirsimökkejä etsiskellen, kävimmepä jopa pankissa vuosi sitten pohtimassa idean kannattavuutta. Siihen se kuitenkin vielä jäi, kunnes juhannuspäivänä sitten homma pääsi irti!

Pähkäilimme, miten saisimme ajan kulumaan, "mitä tehdään" kun saimme idean lähteä 3,5 tunnin ajomatkalle Ruokolahdelle, tontteja katsomaan! Lapset tosin eivät riemastuneet ajatuksesta, joten olihan se heille heti kerrottava, miksi mennään.

Kolmea tonttia kävimme katsomassa ja koko perheen mielestä kivinen korpitontti vei mennessään! (pienin pojistamme tosin pelkäsi kärpäsiä... ei tainnut paljon keretä tonttia ihailla). Tontilla olevat suuret kivenjärkäleet toivat karua luonnonvoimaa ympärille, ihania seikkailumaastoja lapsille! Ja omaa rantaa olisi kymmeniä metrejä!

Tontti jäi mieleen pyörimään, alkoi hahmottua tulevien kesien puuha! Nyt on kolmessa päivässä hoidettu laina-asiat pankin kanssa, tontin varaus ja mökkipaketin tarjous Kontio-tuotteelta, hui! Meistähän tulee pian mökkiläisiä! Haaveesta totta, joko kohta uskaltaa hengittää...? Mutta tästähän se homma vasta pyörähtää käyntiin, kauhun ja onnen sekaisin tuntein tulevaan. Olisikohan meillä ensi kesänä jo oma pikku mökki?